Siivousinto todella valtasi minut tänään. Jopa siinä määrin, että laitoin pari kaappia järjestykseen. Kaiken lomassa maltoin hetkeksi istahtaa alas ja katsella pari albumia vanhoja valokuvia. Oli herkkä hetki elää omaa/meidän elämää ikäänkuin uudelleen läpi, katsella ystäväpiirin lasten syntymiä, ristiäisiä, jouluja, lomamatkoja, jopa taloyhtiön talkoot oli ikuistettuna! Ihmeissäni (ja hivenen jopa kateellisena) katselin erästä kaunista nuorta naista. Hoikka kuin pajunvitsa ja kivat vaatteet päällä. Minäkö se siinä? Oli lohduttavaa huomata, etten ole ainoa jonka kasvoilla ja vartalossa kymmenen vuotta näkyy!

Yhden muuttomekin olin ikuistanut. Sen, kun muutimme ensimmäiseen omistusasuntoon. Jännä miten niitä kuvia katsellessa mieleen tulvii muistoja, joiden on luullut iäksi unohtuneen. Sitä muuttoa tehtäessä mies oli työmatkalla ja minä yksin kotona. Tomerana pakkasin tavaroitamme ja mies oli yllättynyt palatessaan kotiin. Siistit pinot muuttolaatikoita seinien vierillä, kaapit tyhjinä ja vaimo 'kuumana'. Ei vihaisena vaan siinä sanan toisessa merkityksessä ;)