Voih ja voih. Viime aikoina ei ole tainnut olla mitään muuta kirjoitettavaa/kerrottavaa kuin valitusvirttä. Ja sama jatkuu....

Olen TAAS sairaana. Perhanan poskiontelot. Jos ne olisivat jotakin sellaista johon käydä käsiksi olisin sen jo tehnyt. Sain pienen flunssan ja sen jälkiseurauksena poskiontelotulehdus. Jo viikko mennyt potiessa eikä loppua näy. Lääkitys ei näytä tehoavan ja huomenna on edessä uusi visiitti korvalääkärin luo. Taas 100 e "kankkulan kaivoon". Mitäpä sitä ei terveytensä puolesta? Tuntuvat vain niin turhilta nämä uhraukset - loppua ei näy. En viitsi edes ajatella kuinka monta viikkoa tämän vuoden aikana olen ollut kipeänä ja sairaslomalla tai yrittänyt sinnitellä töissä. Pöh.

Ei siinä vielä kaikki. Viime viikolla vaaka sanoi työsuhteensa irti. Uutta en ole ostanut, toistuvat visiitit korvalääkärille kiristävät budjettia jo muutenkin. Edessä äitienpäivä, siskon synttärit ja risteily. Ja millä rahalla?

Ryven itsesäälissä. Kyllä se siitä kun tervehdyn - aloitetaan taas kunnon kohottaminen ja laihduttaminen alusta. Jälleen kerran.